Äestyksellä

Salusen työmies Kalle Kilponen äesti Niemivainion peltokappaletta Hankmolla, oli elokuun puolivälissä vuonna 1917 ja valmisteltiin rukiin kylvöä. Saluselle uusi äes oli hankittu samana keväänä, äes saapui junalla Vilppulaan mistä se oli haettu 16. toukokuuta. Kevät oli ollut
myöhäinen, vielä Vappuna järvien jäillä oli erinomaiset ajokelit, jäät lähijärvistä lähtivät samoihin aikoihin kuin uusi äes saapui. Hankmo-äes pääsi heti tositoimiin ja äestyksen jälkeen kevättyöt jatkuivat heinänsiemenen, heinän ja kauran kylvöillä.

Nyt oli jo elokuun puoliväli ja aika rukiinkylvölle, työmies Kalle Kilponen asteli pehmeällä pellolla hevosten perässä. Ainakin Pirjo, Virkku ja Ilo olivat talon hevosia siihen aikaan. Maan muokkaus aloitettiin äestyksellä parihevosten vetämänä. 18. elokuuta tehtiin rukiinkylvö tälle
vajaan hehtaarin kokoiselle A1-kappaleelle. Kylväminen tapahtui käsin, jolloin siemenet jäivät maan pinnalle. Kylvös sekoitettiin kylvön jälkeen hevosen vetämällä jousiäkeellä. Kylvös vielä talattiin latalla, joka oli tehty lankuista ja halkaistuista hirsistä. Tämä vastasi jyräämistä,
kylvöksestä saatiin tiiviimpi ja maan pinnasta tasaisempi. Ruis kylvettiin syksyllä ja se talvehti ja sato korjattiin seuraavana syksynä. Edellisvuonna kylvetty ruis kasvoi taaemmalla peltokappaleella pitkänä, pian se leikattaisiin, laitettaisiin lyhteille ja koottaisiin kuhilaille
kuivumaan. Sitten se vietäisiin riihenparsille kuivumaan ja puitaisiin. Tänä syksynä isäntäväki nosti erityisen kiitollisena katseensa kohti taivasta ja huokaisi kiitoksen sadosta sen antajalle – elettiin poikkeuksellisia aikoja ja ruuasta oli niukkuutta.

Vuoden 1917 kevät ei ollut ollenkaan tavanomainen. Salusen isäntä Eetu Salunen (s. 1872) oli ollut huolissaan, ympärillä kuohui, maataloustyöväestön työpäivän pituudesta ja palkoista oli
keskusteltu jo pitkään ja työväestö ryhtyi lakkoon juuri, kun kevät oli koittamassa ja pitäisi ryhtyä kylvöille. Renkinä tuolloin ollut Väinö Koivisto (s. 1900) on kirjoittanut muistojaan keväästä: Väinö-renki kertoo, että hänenkin piti ottaa osaa lakkoon isännän kehotuksesta. – Eetu-isäntä sanoi, että katselkaahan nyt yksi viikko, ehkä se pahin hötäkkä siitä sitten selkenee. Viikon perästä aloitimme kylvötyöt, Väinö kertoo. Kylvöjen sujuminen oli suuri helpotus, sillä Ruovedelläkin oli tuohon aikaan pulaa syömäviljasta, toukokuun 19. päivänä
kuntakokous oli päättänyt ottaa lainaa viljan hankkimiseksi. Heinäkuussa halla vei Salusellakin perunanvarret, eikä hallayö vieraillut vain Kolkissa, vaan koetteli laajasti koko maata.
Elintarviketilanne Suomessa oli huolestuttava ja levoton liikehdintä lisääntyi.

Lisää keväästä ja kesästä voit lukea linkistä:
https://salusellasatavuottasitten.blogspot.com/2017/
Lähteet:
Eetu Salusen tekemät muistiinpanot
Väinö Kanervisto: Aamusta ehtooseen. Wäinö Kanerviston kirjoittamat muistelmat omasta
elämästään.

Ajankuvia -sarja syntyi kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan. Arjen kauneuden
näkemisestä ja viehätyksestä siihen, mitä polkua olemme tänään, tässä ja nyt – mikä on ollut tie, jota
esi-isämme ja -äitimme ovat kulkeneet. Ajankuvia – välähdyksiä erilaisista lähteistä – kertomuksia
ja tarinoita sekä ennen kaikkea valokuvia.